Kahvila Rattaanpyörä

(Yrjönkatu)

Rattaanpyörä oli 80-luvulla Porin legendaarisin rock-kapakka ja se toimii samoissa tiloissa tänäkin päivänä. Nimi tosin on muuttunut lempinimestä virallisesti "Rattikseksi". Kasariaikoina Rattaanpyörässä oli erikseen pub-puoli, joka toimi nykyisen pukuvuokraamon tiloissa.

Rattaanpyörä ja Porirock

Parhaimpina aikoina Rattaanpyörä oli kaikkien porirokkarien olohuone, jossa monilla bändeillä oli omat nimikkotuopit, sekä -pöydät ja -loosit. Tällaisia nimikkopöytiä olivat mm. "Psyyke Gatan", "Hexenhaus Straße" ja "Dingo Aukio".

Nämä pubin puolella sijainneet nimikkopöydät olivat Rattaanpyörän omistajan, värikkään ja persoonallisen Doris Rautelon kunnianosoitus uskollisille asiakkailleen. Jos jonkin yhtyeen jäsenen saapuessa paikalle nimikkopöytä oli varattu, kehotti omistajatar kohteliaasti muita asiakkaita siirtymään toiseen pöytään, jotta nimikkopöydän omaavat pääsivät istumaan omaan loosiinsa.

Rattaanpyörässä asiakkaat pidettiin myös tiukassa kurissa ja nuhteessa. Liiallinen kontakti vastakkaisen sukupuolen kanssa katsottiin ei-sopivaksi. Eräskin muusikko kärsi kuuden viikon porttikiellon suudeltuaan avovaimoaan Rattaanpyörän pöydässä.

Rattaanpyörä oli suosittu illan aloituspaikka. Maksuvälineeksi kävi ainoastaan käteinen ja myynnissä oli vain olutta.

Tästä huolimatta viikonloppuisin kello 18.00 jälkeen oli Rattaanpyörästä turha enää etsiä istumapaikkaa. Valomerkki saatiin kello 21.30, jolloin oli muutenkin jo korkea aika lähteä, mikäli halusi saada istumapaikan Ravintola Sarkasta.

Rattaanpyörä valkokankaalla

Viimeksi Rattaanpyörä sai suurempaa huomiota "V2 – jäätynyt enkeli" Vares-elokuvan myötä, joka puolestaan perustui 80-luvulla kirjoitettuun romaaniin. Juuri tästä syystä Rattaanpyörä esitettiin elokuvassakin nimenomaan rock-väen kantapaikkana.

Aidossa ympäristössä kuvatuissa kohtauksissa on nähtävissä nykyisenkin Rattiksen seinillä roikkuvat lukuisat legendaaristen porirokkarien nimikirjoitukset.

Ravintola Sarkka

(Uusikoivistontie)

Tarina kertoo eräästä kuumasta kesäillasta ja pitkästä jonosta asiakkaita Sarkan oven ulkopuolella. Muuan jonottamiseen kyllästynyt nuorimies päätti kiertää sisäpihan puolelle ja kiivetä sisään Sarkkaan avonaisesta kabinetin ikkunasta. Roikkuessaan ikkunassa, puoliksi sisällä, puoliksi ulkona, tarjoilijatar yllätti nuorukaisen ja esitti hämmästyneenä kysymyksen "Mitä sää teet?". Nuori mies vastasi hetkeäkään epäröimättä "Mää oo kirjastos töis." Hän pääsi sisään ravintolaan.

Sarkan pitkät jonot

Sarkan legendaariset portsarit muistetaan. Toisella heistä oli tyyli istua jakkaralla aivan suurella ikkunalla varustetun pääoven edessä ja lukea Jerry Cottonia tai Seura-lehteä.

Riippumatta ravintolan tyhjien pöytien määrästä tai 30 asteen pakkasessa värjöttelevästä sisäänpyrkijöiden jonosta, tämä tyyni portsari raotti ovea vain vartin välein ja totesi lakonisesti: "Kaks". Mikäli seurueeseen kuului enemmän kuin kaksi jäsentä, hän saattoi toisinaan tehdä poikkeuksen ja laskea sisään kerralla jopa kolme asiakasta.

Hotelli Otava

(Otavankatu)

Yksi Porin merkittävimmistä hotelleista kautta aikojen on Hotelli Otava. Tämä hotelli-ravintola sijaitsi Otavankadulla, vanhassa upeassa talossa, jossa toimi aikoinaan myös Porin teatteri (samalla ensimmäinen suomenkielinen teatteri maassamme).

Hotelli Otavassa ovat esiintyneet kaikki suomalaisen viihdemusiikin historian kirkkaimmat tähdet, Olavi Virrasta alkaen. Vielä 60-70-lukujen vaihteessa Otavaa pidettiin (ja se myös oli) hienona paikkana, jonne mentiin aina hyvin pukeutuneena ja pöytävarauksen kera.

Punapaula

(Isolinnankatu)

Punapaula sijaitsi Isolinnankadulla, rakennuksen toisessa kerroksessa. Punapaulan portaat ovatkin muodostuneet käsitteeksi.

Alun perin Punapaula oli nimenomaan tanssiravintola, jonka erikoisuus olivat päivätanssit. 80-luvun alkupuolelta Punapaulassa alkoivat perjantaiset disko-illat. Toisinaan ohjelmassa oli myös paikallisia live-bändejä. Näihin aikoihin paikka oli erityisesti nuoren ns. "punaisen villakangassolmio-väen" suosima paikka.

Jo koko 90-luvun Punapaula kuitenkin profiloitui ennen kaikkea tanssipaikaksi. Ravintola Punapaulan hiljaista kuihtumista joudutti Ravintola PK:n dominoiva asema tanssiravintolana ja Punapaulan suhteellisen syrjäinen sijainti (kortteli Kävelykadulta on Porissa nykyään "syrjäistä").

Cats (Ravintola Jussikka)

(Yrjönkatu)

Cats, eli porilaisittain "kissavvintti", tuli Ravintola Jussikan tilalle Yrjönkadulle. Tänä päivänä paikalla toimii jälleen Jussikka-niminen ravintola.

Cats eli lyhyen, mutta intensiivisen kautensa 80-luvun lopulta 90-luvun alkupuolelle, mutta oli tästä huolimatta merkittävä ravintola erityisesti porilaiselle musiikki- ja rockväelle, jotka ottivat paikan omakseen Ravintola Sarkan jälkeen.

Ravintolatila oli fyysisesti pieni ja intiimi ja vakiasiakkaat tulivat nopeasti tutuiksi henkilökunnan kanssa. Tästä syystä myös Catsin dj:t löytyivät pian asiakkaiden joukosta. Soittolistoja ei ollut ja kaikki tiskijukat toivat paikalle omat levynsä tai c-kasettinsa.

Mustat sukat

Vaikka Cats profiloitui rockväen paikaksi, toimi sen portsarina vanhempi herra, joka vaati asiakkailta tiettyä pukeutumista. Tämä tarkoitti sitä, että miesten vähimmäisvaatimuksia olivat esim.sukat kenkien kanssa.

Tarina kertoo eräästä merkittävästä ja tunnetusta porilaismuusikosta, jolta portsari eväsi sisäänpääsyn sukattomuuden vuoksi. Nokkela päähenkilö sai kuitenkin jostakin käsiinsä pullollisen spraymaalia, jolla hän maalasi nilkkansa mustiksi ja pääsi sisään Catsiin illanviettoon.

Baari Sanna-Liisa

(Valtakadun ja Isolinnankadun kulman sisäpiha)

Sanna-Liisassa oli huhujen mukaan 70-80-lukujen vaihteessa Porin paras flipperi, jota käytiin pelaamassa erityisesti iltapäivisin. Nuorison keskuudessa Sanna-Liisa ei profiloitunut anniskelupaikkana, vaan nimenomaan ajanvietto- ja pelipaikkana.

Kansan Krouvi

(Luvianpuistokatu)

Kansan Krouvi eli voimallisinta aikaansa 70-luvulla ja 80-luvun alkupuolella. Tämä krouvi tunnettiin erityisesti Ratalinnan värikkään henkilögallerian kantapaikkana.

Kansan Krouvin erikoisuus oli myynnissä ollut paikallinen portteri (tumma ja paksu stout-tyyppinen olut), jota sekoitettiin A-oluen kanssa. Tuloksena oli lähinnä Guinnessiin verrattavissa oleva tumma ja vahva olutelämys.

Joppila / Baari 92

Useasti vuosien aikana nimeään vaihtanut kahvila/baari, joka sijaitsi Katariinankadulla, aivan vastapäätä Lyseon "takaporttia". Tämä baari oli Lyseon oppilaiden välitunninviettopaikka vuosikymmenten ajan.

Erityisesti 70-luvulla poikalyseon aikaan, vanhemmat opiskelijat särpivät välitunnilla olutta ja 20 pennin pajatso oli ahkerassa käytössä. Myöhemmin paikkaan saatiin myös flipperi.

90-luvun alkupuoliskolla Baari 92:ssa (ysikakkosessa) istuivat välituntiaan erityisesti kahvin ja savukkeen ääressä viihtyneet oppilaat. Muut kävivät samassa kadunkulmassa, mutta Gallen-Kallelankadun puolella sijainneessa konditoriassa, josta haettiin useasti herkkumunkkeja jopa tunnilla syötäväksi.

Club20 / St.Peter’s Pub

(Puistojen risteys)

Club20 sijaitsi ensin Puistojen risteyksessä, nykyisen PK:n tiloissa. Clubia edelsi St.Peter’s Pub, joka on lyhyestä elinkaarestaan huolimatta lunastanut paikkansa legendaarisena ravintolana tiettyjen piirien keskuudessa.

Club20 on monella tapaa yksi merkittävimmistä porilaisista 80-luvun nuorisoravintoloista. Se profiloitui alusta alkaen nimenomaan diskoksi, jossa värivalojen alla tanssittiin ja soitettiin viimeisimpiä hittejä.

Suunnilleen 80-luvun puolivälissä Club20 muutti Mikonkadulle, vanhaan puutaloon, joka nyttemmin on purettu valmistuvien kerrostalojen tieltä.

Tällä paikalla toimi Clubin jälkeen useita eri ravintoloita, joista kuuluisimpia lienee Jungle Jane, joka eli kukoistustaan 90-luvun alkupuoliskolla. Tämän jälkeen paikka oli hetken nimeltään Club Moo, jonka kadottua samaisissa tiloissa viipyi hetken aivan 2000-luvun alussa Baarikärpänen.